Haarakäynti

Haarakäynti muistuttaa rytmiltään kävelyä. Vastakkainen jalka ja käsi ovat yhtäaikaisesti edessä. Sauva ja suksi iskeytyvät lumeen samaan aikaan.

Haarakäynnissä kädet pysyvät alhaalla, jotta sauvatyö ei jäisi pelkkien käsivoimien varaan. Näin saadaan ylävartalon painoa hyödynnettyä työnnössä. Työntö saatetaan haarakäynnissä taakse. Pidempi askel mahdollistaa pidemmän käsityön. Työnnössä voima tulee suunnata sauvalle ja sitä kautta lumeen. Pienemmällä sauvakulmalla saadaan voima helpommin menosuuntaan ja on mahdollista ottaa hyökkäävämpi hiihtoasento.

Sauvan iskeytyessä liian pystyyn, se pysäyttää myös ylävartalon liikkeen ja hiihtoasento jää helposti liian pystyksi. Hyökkäävämmässä hiihtoasennossa lonkankoukistajien liikkuvuus ei ota vastaan niin nopeasti, mikä mahdollistaa askelpituuden kasvattamisen. Haarakäynnissä askelpituus ratkaisee, eikä suksi saa liukua. Askelpituuden lisäämiseksi voi nilkalla ojentaa suksea eteenpäin. Suksen iskeydyttyä lumeen on vartalon paino tuotava välittömästi sukselle, jotta lumeen saadaan tartunta pidon avulla. Mitä heikommin suksi pitää, sen leveämpää haarakäyntikulmaa vaaditaan. Tällöin pito haetaan tuomalla suksi lumeen sisäkantille. Kapeampi haarakäynti on nopeampaa, koska se vie suoraviivaisemmin eteenpäin.