Suvianna Syrjäkari on kolmekymppinen liikunnallinen nainen, jolle liikkuminen on ollut osa elämää lapsuudesta asti. Lapsena ja nuorena hän harrasti joukkuevoimistelua, ja aikuisiällä kunto pysyi yllä lenkkeilemällä – kunnes ei enää pysynyt.
– Olin aina ajatellut, että kyllähän kympin juoksee tuntiin koska vain, mutta en sitten enää pystynytkään. Vaikka kuinka urheilin ja elin terveellisesti, tuntui, että kunto vain huononee.
Avuksi löytyi Electrofit, joka tarjoaa valmennuspalveluita erityisesti kestävyysliikkujille ja -urheilijoille. Electrofit ei lupaa oikotietä huippukuntoon, mutta yrittäjä ja valmentaja Simo-Viljami Ojasen mukaan valmennuksen avulla voi päästä elämänsä parhaaseen kuntoon seuraavan kahdeksan vuoden aikana.
Kehityksen avaimet löytyivät testaamalla
Electrofitin kuntoilijoiden hoitopolku Pihlajalinnassa alkaa liikuntalääketieteen erikoislääkärin alkukartoituksella sekä kuntotestillä. Tarvittaessa nimetyt lääkärit huolehtivat myös jatkohoidosta. Lisäksi kuntoilijoiden tukena on myös muista huipputason osaajista koottu tiimi, josta löytyy asiantuntemusta esimerkiksi kardiologiasta ja fysioterapiasta.
– Aikuisilla säännöllisen harjoittelun aloittavilla on aiheellista sulkea pois esimerkiksi sepelvaltimotauti ja huomioida mahdolliset olemassa olevat sairaudet, vammat tai rajoitteet. Kaikki hyötyvät kestävyysliikunnasta ja voimaharjoittelusta, mutta joskus tarvitaan yksilöllisiä muokkauksia, kertoo Pihlajalinnassa Electrofitin alkukartoituksia tekevät liikuntalääketieteen erikoislääkäri Katja Mjøsund.
Myös Syrjäkarin matka kohti tavoitteita alkoi alkukartoituksella ja kuntotestillä, joilla varmistettiin harjoittelun ja kuormituksen turvallisuutta, testattiin lähtötaso ja määritettiin harjoitteluun yksilölliset tehotasot.
– Kestävyysurheilua harrastavilla kuntoilijoilla testauksen painopiste on yleensä harjoitustasojen sekä niin sanottujen aerobisen ja anaerobisen kynnyksen määrittämisessä. Kynnystasot, maksimisuorituskyky ja maksimaalinen hapenottokyky kertovat, miten harjoittelu tulisi kohdentaa liikuntatavoitteen saavuttamiseksi ja millainen harjoitusmäärä on realistinen, sanoo kuntotestejä tekevät liikuntafysiologi Jyrki Aho.
Testaaminen mielletään usein huippu-urheilijoiden työkaluksi, mutta Ahon mukaan kuntoilijat voivat hyötyä siitä jopa enemmän.
– Huippu-urheilija voi keskittyä harjoitteluun ja palautumiseen pääosin kokopäiväisesti, mutta kuntoilijalla elimistöä kuormittavat harjoittelun lisäksi myös työ tai opiskelu, perhe-elämä ja muut päivittäiset aktiviteetit. Kuntoilijoiden kohdalla on aina mietittävä, millaista harjoittelua on ylipäätään mahdollista toteuttaa ilman, että kokonaisuudesta tulee liian kuormittavaa, Aho selventää.
Tulokset motivoivat ja vievät eteenpäin
Hiihdosta ja juoksusta nauttiva Syrjäkari käy myös kilpailemassa ja pitää erityisesti massatapahtumista. Ylläs-Levi ja Finlandia-hiihto ovat hänelle tuttuja ja keväisin kausi alkaa Helsinki City Runilla. Alkuperäinen tavoite, 10 kilometriä alle tuntiin, alittui nopeasti.
– Asetin itselleni uuden tavoitteen juosta 10 kilometriä alle 50 minuuttiin. Sekin on jo rikottu. Nyt tähtään siihen, että juoksen Cooperin testissä 3000 metriä ja sen jälkeen rakennetaan peruskuntoa maratonia varten, Syrjäkari kertoo.
Urheilu on Syrjäkarille elämäntapa, ja hän odottaa innolla joka maanantai saapuvaa viikon harjoitusohjelmaa.
– Palaset ovat loksahtaneet kohdalleen. Olisi vaikea kuvitella palaavansa vanhaan tapaan nyt, kun tietää miten paljon oikeanlainen harjoittelu antaa. Tuloksia tulee ja nälkä kasvaa syödessä. Hienointa on, että koko ajan on tullut edistymistä sellaisella tasolla, mitä ei itse osannut odottaa.
Syrjäkari kiittelee sekä Electrofitin motivoivaa valmennuskonseptia että kuntotestejä, joista on ollut konkreettista hyötyä.
– Valmentajat ovat ammattilaisia ja heillä on valtavasti tietotaitoa siitä, miten tulee treenata, jotta kehittyy. Testeistä olen saanut arvokasta tietoa treenien suunnitteluun ja edistymisen seuraamiseen.
Mistä kuntotestissä on kyse?
Kyseessä on suora maksimaalisen hapenottokyvyn testi (”maskitesti”), jossa mitataan myös laktaattikynnykset.
Ennen testiä täytetään esitietolomake, joka käydään läpi testikelpoisuuden varmistamiseksi. Tarvittaessa toteutetaan myös lääkärintarkastus. Testattavalta henkilöltä mitataan pituus ja paino sekä määritetään kehon koostumus.
Testin suoritustapa valitaan päälajin mukaan
- hiihtäjät: sauvakävely juoksumatolla
- juoksijat: juoksumatto
- pyöräilijät: ergometri
Kuormitusmalli räätälöidään yksilöllisesti kuntotason mukaan. Testissä on yleensä 7–11 kolmen minuutin kuormaa ja tavoitteena maksimaalinen suoritus. Mittauksissa seurataan hengityskaasuja (happi, hiilidioksidi), ventilaatiota, sykettä, EKG:ta ja veren laktaattia.
Tuloksista määritetään
Aerobinen ja anaerobinen kynnys
Perus-, vauhti- ja maksimikestävyyden syke- ja vauhti- tai tehotasot
Vaihtoehdot
testi ilman hengityskaasumittausta = epäsuora testi testi ilman laktaattinäytteitä = pelkkien hengityskaasujen perusteella
Testin jälkeen annetaan pikapalaute ja viikon kuluessa kirjallinen raportti sekä vertailu aiempiin tuloksiin.
Olethan jo liittynyt Pihlajalinna Bonukseen?
Liittymällä Pihlajalinna Bonukseen jokainen käyntisi Pihlajalinnassa tukee Electrofitin työtä lasten ja nuorten urheiluharrastusten hyväksi. Liittyminen on helppoa Pihlajalinna Terveyssovelluksen asetuksien kautta ja kohdistamalla bonus Team Electrofit ry:lle.
Lisätiedot
Simo-Viljami Ojanen
+358 44 558 1090
simo.ojanen@electrofit.fi
Mikä on sinun tavoitteesi?
Jokainen näistä tarinoista alkoi siitä, että joku päätti kokeilla. Kerro tavoitteesi, niin mietitään yhdessä, mistä sinun kannattaa aloittaa.
